Internet-sivun lähdekoodiin voi jättää kommentteja, jotka näkyvät ainoastaan sivun lähdekoodissa, mutta eivät silloin, kun sivua katsellaan selaimella. Näin voi esimerkiksi jättää lähdekoodiin tekijänoikeusmerkintöjä tai kommentoida koodia.
Toisin kuin monien muiden XHTML-elementtien, kommentin ei tarvitse sijaita body-tagien sisällä.
<!-- Kommenttisi tähän -->
Sivun tekijän (mutta ei muiden!) yhteystiedot merkitään address-tagien väliin.
<address>Matti Meikäläinen<br /> Puh. xxx-xxxxxxx<br /> matti.meikalainen@esimerkki.esim</address>
Code-tagilla merkitään esitettävät koodit. Hakasulut on esitettävä muodossa < ja >.
<code><span>Kuutti ui.</span></code>
Yllä esitetty näyttää käytössä tältä:
<span>Kuutti ui.</span>
Del-tagien väliin asetetaan tekstiä, joka on näennäisesti poistettu dokumentista. Se on kuitenkin yhä olemassa ja luettavissa. Selaimet näyttävät del-tagien sisällön yleensä yliviivattuna.
Ins-tagi on vastaavasti lisäys.
Eilen oli <del title="Juhlan nimi korjattu">vappu</del> jouluaatto.
Eilen oli vappu jouluaatto.
Eilen oli vappu <ins>(1. toukokuuta)</ins>.
Eilen oli vappu (1. toukokuuta).
Dir-attribuutilla voidaan määrittää jonkin elementin sisällä olevan tekstin lukemissuunta. Tätä tarvitaan silloin, kun kirjoitetaan tekstiä, joka luetaan oikealta vasemmalle (esim. arabia) eikä “normaalisti” vasemmalta oikealle. Dirin arvona ltr (left to right) tarkoittaa lukemissuuntaa vasemmalta oikealle ja rtl (right to left) oikealta vasemmalle.
<div dir="rtl">Tämän divin lukusuunta on oikealta vasemmalle.</div> <div dir="ltr">Tämän taas vasemmalta oikealle.</div>
Bdo-elementillä voidaan vaihtaa tietyn tekstipätkän lukemissuuntaa vaikkapa kesken kappaleen. Tämä on tarpeen esimerkiksi silloin, jos tekstissä on vieraskielisiä lainauksia, joiden lukemissuunta poikkeaa muusta tekstistä.
Bdo-elementin sisällön lukemissuunta ilmaistaan dir-attribuutilla.
<bdo dir="ltr">Hai!</bdo>
Hr on elementti, joka luo sivulle vaakaviivan. Yleensä tätä viivaa käytetään sivun eri osien (esimerkiksi eri tekstipätkien) erottamiseen.
<hr />
Object-elementillä voidaan upottaa sivuun erilaisia tiedostoja, kuten videoita tai kuvia. Mikäli määritettyä tiedostoa ei syystä tai toisesta voida näyttää, näytetään object-tagien sisältämä teksti.
<object><p>Tämä teksti näkyy, jos objektia ei voida näyttää.</p></object>
Data on attribuutti, joka ilmaisee objektina näkyvän tiedoston osoitteen. Classid on osittain päällekkäinen — näitä kahta voidaan käyttää vaihtoehtoisina tai rinnakkain riippuen objektin tyypistä.
<object data="video.mpeg">
<p>Tämä teksti näkyy, jos objektia ei voida näyttää.</p>
</object>
Archive-attribuutilla merkitään objektiin mahdollisesti viittaavien arkistotietojen osoitteet, jotka erotetaan toisistaan välilyönnillä.
<object data="video.mpeg" archive="http://www.esimerkki.esim/arkisto/huu.html">
<p>Tämä teksti näkyy, jos objektia ei voida näyttää.</p>
</object>
Codebase-attribuutti toimii kuten linkkien base-elementti. Muut objektin koodissa esitetyt osoitteet suhteutetaan siis codebasen antamaan osoitteeseen.
Declare-attribuutilla objektia (esimerkiksi videota) estetään käynnistymästä, ennen kuin se erikseen käynnistetään esimerkiksi objektiin viittaavalla linkillä tai nappulalla.
<object data="video.mpeg" declare="declare">
<p>Tämä teksti näkyy, jos objektia ei voida näyttää.</p>
</object>
Standby-attribuutilla voidaan määrittää teksti, joka näytetään, kunnes objekti on kokonaan latautunut.
<object data="video.mpeg" standby"Tiedostoa ladataan, odota hetki."> <p>Tämä teksti näkyy, jos objektia ei voida näyttää.</p> </object>
Type- ja codetypeattribuuteilla määritellään objektina näkyvän tiedoston mime-tyyppi. Typeä käytetään data-attribuutin ja codetypeä classid:n kanssa.
<object data="video.mpeg" type="video/mpeg"
archive="http://www.esimerkki.esim/arkisto/huu.html">
<p>Tämä teksti näkyy, jos objektia ei voida näyttää.</p>
</object>
Usemap-attribuutilla objektista voidaan tehdä kuvakartta.
Param-elementillä voidaan tarkentaa object-elementtiä antamalla sille tiettyjä oletusarvoja. Name-attribuutin avulla parametrille annetaan nimi ja valuen avulla arvo. Valuetype kertoo isällön tyypin (ref eli osoite, object eli viittaus objektiin ja data eli teksti). Object-elementti päätellään itsensä sisällä ja sijoitetaan object-tagien väliin.
Head-tagien väliin sijoitettavalla script-elementillä voidaan upottaa sivuun ohjelmointikoodia, yleensä javascriptiä. Type-attribuutilla ilmoitetaan scriptin tyyppi, charset-attribuutilla mahdollisesti käytetty merkistö ja src:llä koodin osoite, mikäli scripti linkitetään muualta.
Esimerkiksi:
<script type="text/javascript"> (scripti) </script>
Tai:
<script type="text/javascript" src="mansikka.js"></script>
Mikäli sivulla vierailijalla ei ole sopiva tuki (yleensä javascript-tuki) päällä, näytetään noscript-tagien välissä oleva teksti. Noscriptin ei tarvitse sijaita script-tagien sisällä.
<noscript>Tekstiä</noscript>
Ihmisten tietokoneelle syöttämät tiedot merkitään kbd-tagien väliin.
Syötä salasanakenttään <kbd>JA53lnf0A8</kbd>.
Samp-tageilla merkitään tietokoneelta saadut ilmoitukset/tulosteet.
Etusivulla luki virheilmoitus "<samp>Internal server error</samp>".
Var-elementillä merkitään minkä tahansa ohjelmakoodin muuttujat. Selaimet näyttävät muuttujat yleensä kursivoituina.
Index.php:ssä <var>$gb_name</var> ilmaisee vieraskirjan nimen.